Tein vuonna 2012 S-ryhmän majoitus- ja ravintolaliiketoiminnoille analyysiä siitä, miten asiakastiedolla johtamista ja markkinoinnin tuottavuutta voitaisiin nostaa. Tällä kertaa fokuksessa oli erityisesti ravintolaliiketoiminnan markkinointi. Toimintaympäristössä tapahtui tuolloin isoja muutoksia ja erilaiset Aggregaatit kuten Eat.fi, osuma.fi, Groupon ja Facediili nostivat päätään merkittävästi. S-ryhmällä oli itseasiassa n. 500 ravintolaa, joista osa oli uniikkeja ja osa ketjuravintoloita. Analysoin näiden toimipisteiden fyysistä trafiikkia ja verkkosivujen saavuttamaa trafiikkia, sekä konversiota, jolloin pystyin luomaan markkinadynamiikan kartan S-ryhmän ravintolaportfoliosta. Lähtötilanne oli se, että vain pieni osa ravintoloista sai merkityksellistä kävijävolyymiä ja löytyi Googlen hakutuloksissa ensimmäisten joukossa, joten verkon hyötyaste jäi matalaksi ja lisäksi ravintolat bidasivat toisiaan vastaan maksetussa haussa (SEM). VOITTAVA IDEA Tärkein suositukseni oli rakentaa yksi verkkokanava kaikille ravintoloille, eli tavallaan S-ryhmän oma, sisäinen aggregaatti. Logiikkana oli se, että luodaan yksi jakelutie ja toteutetaan sisällöntuotanto hajautetusti yksiköissä, jolloin kyseinen palvelu pystyy keräämään erittäin tehokkaasti lounas- ja ravintola-asiointia suunnittelevat asiakkaat harkitsemaan asiointia nimenomaan S-ryhmän sateenvarjon alle kuuluvissa ravintoloissa. Tavoitteena oli myös pystyä tuomaan paremmin esille näiden ravintoloiden erilaisuutta ja ainutlaatuisuutta, sekä sopivuutta hyvin erilaisiin asiointitarpeisiin. Tästä ideasta syntyi Tuolloisista lähtökohdista tehty päätös vahvistaa S-ryhmän ravintoloiden löydettävyyttä millaisessa tilanteessa tahansa, oli sitten kysymys hääpäivän juhlaillallisesta, äitienpäivästä, brunssista, lätkämatsin katsomisesta baarissa, konsertista, seurusteluillasta baarissa, biletyksestä jne. osoittautui onnistuneeksi myös siksi, että asiakkaiden ostokäyttäytyminen markkinassa muuttui lounaan osalta vuosien kuluessa ehdolliseksi. Aiemmin lounaskäyttäytyminen perustui tapoihin ja tottumuksiin ja lounaalla käytiin aina samassa paikassa. Googlen hakutulokset kuitenkin osoittavat, että tässä harkinnassa on tapahtunut merkittävä muutos. Nyt asiakkaat hakevat lounasta ja vertailevat lounaslistoja etukäteen tehdäkseen päätöksen missä lounas nautitaan. Tehty strategia siis osui siinä mielessä kultasuoneen, että sen painoarvo vahvistui asiakkaiden käyttäytymislogiikan muutoksen seurauksena
Kyseinen palvelu tuotiin markkinoille ja sitä on kehitetty edelleen viimeisten yhdeksän vuoden aikana ja sen kyky vaikuttaa S-ryhmän menestykseen ravintolamarkkinoilla on ollut erittäin tehokas. Nykyisin Raflaamosta varataan pöytiä ja katsotaan koko ravintolatarjoamaa. Lounaspaikan valinta ja lounasllistojen katselu on tietysti yksi merkittävä osa kokonaisuutta tälläkin hetkellä.
0 Comments
Aloitin yhteistyön Lapland Hotelsin kanssa syksyllä 2019. Olin jo aiemmin tehnyt yhteistyötä toimitusjohtaja Ari Vuorentaustan kanssa, joten meillä oli jo lähtökohtaisesti olemassa oleva luottamussuhde ja keskinäinen osaamisen arvostus. Yhteistyömme käynnistyi ymmärryspohjan rakentamisesta, jonka yhteydessä tutkimme asiakkaiden käyttäytymistä ja motiiveja, teimme analyysiä hakukonelöydettävyydestä, konversiokyvykkyydestä verkkopalveluissa ja eri medioissa, analysoimme majoitusdataa Operasta (Hotellialan ERP) eri hotellien, vuodenaikojen, sekä luonnollisesti segmenttien näkökulmista. Lapland Hotels on toimijana suomen suurin yksityisomisteinen hotelliketju, jolla on 19 hotellia pohjoisessa ja suurissa kaupungeissa, joissa ne ovat tyypillisesti asiakasarviointien perusteella kaupunkiensa parhaita hotelleja mm. Helsingissä, Tampereella, Oulussa, Kuopiossa ja Rovaniemellä. Lisäksi konserniin kuuluu erittäin korkealle arvostetut ravintolat, Lapin Safareiden ohjelmapalvelut ja viisi hiihtokeskusta. Yritys on siis varsin iso ja mukana matkailun ja asiakaskokemuksen arvoketjussa varsin kokonaisvaltaisesti. SOKEAN PISTEEN TUNNISTUS Luomalla laajan kuvan tilanteesta, osasimme myös tunnistaa sokeita pisteitä. Oheisessa kuvassa on Lapland Hotelsin digimainonnan tunnusluvut ADFORMista määritellyltä seurantajaksolta anonymisoiduilla medioilla ennen yhteistyömme alkua (Huom! Kaikissa muissakin medioissa tai ohjelmallisen ostamisen järjestelmissä on samankaltainen ROAS seuranta, joten tämä ei ole ADFORMin ongelma, vaan käyttäjän osaamishaaste): Kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti CPA (Cost per action = hinta/kauppa) ja ROAS (Return on Advertising Spending) tunnuslukuihin. Tämä raportti esittää siis tulosta sille, kuinka monelle asiakkaalle on näytetty mainontaa ja kuinka moni näistä mainontaa nähneistä on ostanut määritellyn ajanjakson kuluessa. Nämä tulokset näyttävät todella hyviltä, sijoitetun pääoman tuotto on huikea ja kaupan hinta varsin kohtuullinen. Esitetyn datan perusteella johtopäätös on, että mainonta on erittäin kannattavaa. Tässä tapauksessa Lapland Hotels olikin allokoinut leijonan osan markkinointibudjetistaan tämänkaltaiseen tekemiseen. Sama mittaamisen tulkinnan haaste koskee Googlea ja lukuisia muita työkaluja, jotka raportoivat toteutunutta myyntiä mainosnäyttöihin suhteutettuna, jota kutsutaan attribuutiomalliksi. Näitä attribuutiomalleja on lukuisia erilaisilla painotuksilla ja niiden logiikan ymmärrys on välttämättömyys väärien tulkintojen välttämiseksi. Meille Lapland Hotelsin ROAS ja CPA tunnusluvut herättivät epäilyksiä. Tarkastimme Lapland Hotelsin mainonnan havaitsemisen Viomba-datan avulla. Viomba edustaa suomalaista huipputeknologiaa, jossa silmänliikemittaus on yhdistetty medioiden käyttöön. Kyseinen mittari kertoo, onko asiakas pysähtynyt edes mikrosekunniksi kyseisen mainoksen äärelle, eli onko hän nähnyt mainoksen. Keskiarvoisesti mainontaa nähdään n. Neljänneksen tasolla, Lapland Hotelsilla tunnusluku oli 10%. Mainostajan mainosesityksistä siis vain 10% on nähty, joka tarkoittaa, että seurantaluvuissa 90% mainosnäytöistä on ohitettu huomaamatta ja sen seurauksena yllä näytetyt luvut eivät voi pitää paikkaansa. Teimme siis asiakkaan kanssa happotestin konversioanalyysillä. On päivän selvää, että viimeiseen klikkiin perustuva analytiikka ei anna kokonaisvaltaista kuvaa mainonnan vaikuttavuudesta, mutta se toimii hyvänä happotestinä. Tässä tapauksessa CPA hinnat nousivat jopa yli 100 kertaisiksi ja herää kysymys, voiko mainonta toimia yli 100 x paremmin kuin mitä suora myynnin seuranta osoittaa, kun 90% prosenttia mainosnäytöistä on mennyt huomaamatta ohi? No ei sentään. Mainonta oli ollut sisällöllisesti hyvin tarjousvetoista ja pirstaloitua, joten se ei ollut tuottanut brändille erilaistumista tai kilpailuetua ja nyt konversioanalyysi myös paljasti sen erittäin kalliiksi. Sijoitetun pääoman näkökulmasta suora konversiotulos osoitti jopa 90%:n tappiota. Myyntiä kuitenkin tuli, mutta mistä se sitten tuli? Suurin myynnin tuoja oli orgaaninen haku, josta osa oli brändättyä, mutta iso osa myös laajempiin teemoihin liittyvää orgaanisella sijoittumisella ansaittua liikennettä (Google page rank). Maksettu haku painottui investointien näkökulmasta koko ostoprosessin laajuiseen liikenteen hakuun, joten siinä ei jaettu kuponkeja jonoon ja maksettu haku tuotti toiseksi eniten, josta brändätyn haun investointiosuus oli maltillinen. Kun näitä tuloksia verrattiin brändin tunnettuuteen ja kysyntään, sekä orgaanisen liikenteeseen ja konversioon, eli laajempaan markkinaymmärryksen kuvaan kokonaisuutena, prioriteetit kasvun rakentamisen näkökulmasta oli huomattavasti helpompaa asetella.
KILPAILUEDUN TUNNISTUS Toteutimme Lapland Hotelsille myös laajemman ostoprosessitutkimuksen ja markkina-analyysin, joten meillä oli käytettävissämme myös tulokset, joiden perusteella pystyimme tunnistamaan ison tunnettuus- ja mielikuvahaasteen. Lapland Hotelsin brändin tunnettuudessa oli runsaasti parantamisen varaa ja nekään asiakkaat, jotka tunsivat brändin, eivät tunteneet brändin kilpailuetutekijöitä, jotka olisivat parantaneet dramaattisesti brändin kykyä menestyä kilpailijoita vasten. Brändin tunnettuuden lisäksi on tärkeää ymmärtää miksi ja mistä ominaisuuksista kyseinen brändi tunnetaan. Kun tutkimme asiakkaiden majoituksen valintakriteerejä ja arvostuksia, painaviksi tekijöiksi nousi sellaisia ominaisuuksia, joissa Lapland Hotels oli erittäin vahva. Esimerkiksi
Kun nyt ymmärsimme mistä kiikastaa, oli helpompaa määritellä mistä asioista Lapland Hotelsin kilpailuetu muodostuu ja miten siitä kannattaa kommunikoida. Lapland Hotels on paljon parempi yritys, kuin markkinoiden siihen liittämät mielikuvat. Haasteena on siis ennen kaikkea tietoisuus ja ymmärryksen syvyys, joihin voimme vaikuttaa sekä omia kanavia, kuten verkkopalvelu kehittämällä ja mainonnan sisältöä ja roolia muuttamalla. Tunnistettu tilanne oli aivan mahtava, koska kilpailuedun ainekset olivat jo olemassa. Näistä kilpailuetua tuottavista ominaisuuksista ei ole tehokasta kommunikoida taktisella mainonnalla aiemman mallin mukaisesti, vaan markkinointiviestinnän tyyppiä ja sisältöä kannatti muuttaa. OIVALLUKSESTA TULOKSIIN Aivan ensimmäiseksi kehityskohteeksi valikoitui myynnin kriittisin piste, eli Lapland Hotelsin verkkosivusto, jossa oli merkittävää potentiaali orgaanisen trafiikin kasvattamiseen, sekä brändin erottuvuustekijöiden ja asiakaskokemuksen tuntuvaan vahvistamiseen ja siten myös konversiotulosten tuntuvaan parantamiseen. Teimme siitä konservatiivisen business casen: seuraavanlaiselta pohjalta:
Tällä pienkehityksellä ennustettu myynnin kehitys on kuitenkin yli miljoona euroa puolessa vuodessa, eli kaksi miljoonaa vuodessa. Kipupisteiden korjaamiseen riittää puolen vuoden työ, mutta sen tuloksista voidaan nauttia pitkällä aikavälillä, jolloin sijoitetun pääoman tuotto kertyy korkoa korolle ilman lisäinvestointeja. Palvelukehitys tarjosi ylivoimaisesti parhaan sijoitetun pääoman tuoton sekä lyhyellä, että aivan erityisesti pitkällä aikavälillä. Tämänkaltainen kehitys tuottaa kestävää kilpailuetua ja kannattavuutta, jossa lyhyellä aikavälillä tehdyt investoinnit tuottavat vuosien ajan sen jälkeen. Kun konversiotaso vahvistuu, niin sillä on myös suora vaikutus mainonnan ROAS:iin (Return on advertising spending), koska suurempi osa myös mainonnalla sivuille ohjautuneista asiakkaista päätyy ostoon. Osana prosessia tunnistimme selkeät ydinkohdat sivustolla, joihin kehitystä tulee kohdistaa. Ennen koronan pysäyttämää kehitystä testatun ratkaisun 15 viikon seurannan tulos osoitti lähes 23%:n konversion kasvua. Yllä oleva business case osoittautui siis konservatiiviseksi ja myyntiä voidaan kasvattaa enemmän kuin luvattiin. MITÄ TÄSTÄ OPIMME? Tämä case osoittaa hyvin konkreettisesti, miten merkityksellisiä ja käänteentekeviä mahdollisuuksia omaan dataan ja asiakasymmärrykseen usein liittyy. Jos tuloksia tulkitaan liian suppeassa viitekehyksessä, syntyy helposti tulkintoja, jotka ovat kokonaisuuden tasolla vahingollisia. Virheellisten tulkintojen välttäminen tänäpäivänä asettaa erityisen suuret vaatimukset ylimmälle johdolle, strategeille, mittaamiselle ja johtamiselle. Tämä case on kirjasta Käännekohta, josta lisää täältä Case kuvaa myös hyvin asiakas- ja markkina insightin tuottamista, jota teen asiakkailleni ja selittää hyvin miten strategisen tasoista näkemystä on löydettävissä yrityksen jo hallussa olevasta datasta kun sitä tarkastellaan ristiin ja syvällisemmin. |
Toni keskinenAsiakaskeskeisen ajattelun pioneeri, kirjailija, tutkija, analyytikko, strategi ja toteuttaja. Archives
November 2021
Categories
All
|